Mielenterveyshäiriöt ovat toiseksi yleisin sairauspoissaolojen syy heti selkävaivojen jälkeen ja ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Mielenterveyshäiriöistä suurin poissaolojen syy on masennus.

Mitä se masennus oikein on?

Keskeisin oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto aikaisemmin itselleen mielihyvää tuottaneeseen asiaan. Oireet kestävät vähintään kaksi viikkoa ja vaivaavat suurimman osan päivää.

Masennustilan diagnosointi vaatii muitakin samanaikaisia oireita, kuten:

  • painon nousu tai lasku
  • unettomuus tai lisääntynyt unen tarve
  • päivittäinen väsymys tai voimattomuus
  • liikkeiden ja mielen kiihtyneisyys tai hidastuminen
  • arvottomuuden tunne
  • keskittymiskyvyn vaikeudet mm. päätöksen teon ja ajattelun vaikeus
  • itsemurha-ajatukset tai kuolemaan liittyvät mielikuvat

Lisäksi usein kuvioihin astuvat alkoholi ja ahdistuneisuus. Nyt on kuitenkin syytä erottaa masennus hetkellisestä masentuneesta mielialasta, joka voi johtua esimerkiksi pettymyksistä. Tämä ei siis tarkoita, että henkilö kärsii masennuksesta.

Masennus vaikuttaa paljon toimintakykyyn ja ihmissuhteisiin

Aikuisväestöstä eriasteista masennusta esiintyy jopa 15 henkilöllä sadasta, joista viidellä on vakava masennustila. Lievässä masennuksessa oireet haittaavat hieman ihmissuhteita ja sosiaalista toimintaa ja luonnollisesti vaikeammissa muodoissa oireet ovat pahempia ja vaikuttavat paljon toimintakykyyn ja ihmissuhteisiin.

Masennustilat uusiutuvat herkästi ilman asianmukaista hoitoa. Vakavasta masennuksesta toivuttuaan on henkilöllä 50 %:n mahdollisuus sairastua uudelleen ja jo toisen masennuksen jälkeen riski kasvaa 70 %:iin. Masentuneista n. 5 % tekee itsemurhan ja vakavasta masennuksesta kärsivien itsemurhariski nousee jopa 20 %:iin.

Masennus

Miksi masennukseen sairastutaan?

Syitä masennukseen sairastumiseen on monia, kuten perinnöllisuus, itse hankitut tekijät, tukahdutettu suru ja traumaattiset kokemukset. Laukaisevina tekijöinä on usein menetykseen liittyvä surematon suru, läheisen kuolema, sosiaalinen arkuus tai parisuhteen päättyminen.

Käskyt "piristy ja tee jotain" monesti pahentavat masentuneen tilaa

Masennuksesta kärsivän ja hänen läheistensä on tärkeää ymmärtää sairauden monimuotoisuus ja että masennustilat eivät ole tahdonalaisia, joten käskyt ”piristy ja tee jotain” monesti pahentavat masentuneen tilaa.

Hoidon kannalta on erittäin tärkeää välttää eristäytymistä ja tehdä itselleen päivärytmi ja rutiinit, johon kuuluu liikuntaa ja muita harrastuksia. On myös tärkeää pitää normaalista unirytmistä kiinni. Säännöllinen liikunta on tutkimusten mukaan lääkehoidon ja psykoterapioiden veroinen keino, mutta näiden yhdistelmä on tehokkain. Erilaiset vertaistukiryhmät ovat myös tärkeitä toipumisen kannalta. Tärkeää on myös saada muutettua omaa minäkuvaansa positiiviseen suuntaan. On siis hyvä kysyä itseltään, olenko minä sittenkään niin huono ja mitä sitten, vaikka epäonnistun.

Mikäli masennustila syventyy tai pitkittyy, kannattaa hakeutua lääkäriin, tai jos esiintyy kuolemantoiveita tai itsemurha-ajatuksia kannattaa hakeutua lääkäriin välittömästi.

On tärkeää muistaa myös omaisten jaksaminen

On todella tärkeää muistaa myös omaisten jaksaminen, omainen tarvitsee monesti tukea siinä missä sairastunutkin. Omaiset saavat tukea: Mielenterveysomaisten keskusliitosta

Muistakaa huolehtia itsestänne! Ulkoilkaa, nukkukaa, tehkää mieluisia asioita, tavatkaa läheisiä ihmisiä ja ennen kaikkea hyväksykää itsenne sellaisina, kuin olette!

Lisätietoa masennuksesta: Masennus


Jonathan Hagkvist
Kirjoittanut: Jonathan Hagkvist, Sairaanhoitaja, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja (ETK)